Fresh and fruity

Hei taas. Olen viimeaikoina ollut kiireinen, vale. Olen voinut hyvin, vale. No, anyways, sain taas lisää pillereitä lääkecoctailiini, kun kävin polilla itkemässä kuinka tahdon kuolla enkä kestä enää. Jossain kohtaa väärinkäytin imovaneja ja olin itsetuhoinen, purin, poltin, hakkasin, leikkasin, viiltelin, you name it and I’ve done it. Tosin polilla nauroin perkeleesti kun piti kertoa, että hakkasin itseäni vasaralla. Se oli jotenkin niin koomista, heidän katseensa ja huolensa! Vieläkin naurattaa. Tekopyhät kusipäät. Noh, päädyin sitten uusintakäynnille johonkin psykologisiin kokeisiin, jota lääkäri leikkimielisästi nimitti palikkatestiksi. Se käynti vasta kiusallinen olikin ja himo valehdella oli tuskauttavan suuri. Silti minä puhuin totta, joka hävettää näin jälkeenpäin. Ei heidän olisi tarvinnut ihan kaikkea tietää… Etenkin, kun kysymykset olivat niin kiusallisia, niin ahdistavia, ettei henkeä saanut. Ja silti onnistuin olemaan itkemättä. Välillä ihmettelen tahdonvoimaani. Mutta kaikesta tästä angstista ja tuskasta huolimatta, on minulla ollut hyviäkin päiviä.

Koulut on loppumassa, minulla on kursseja kesken ja lintsasin tänään vielä rästikokeesta. Eikä edes hävetä tai ole syyllinen olo. Opon ja muiden kanssa käytiin kanssa keskustelu, keskeyttäisinkö opiskelun ja päädyttiin siihen, että menen kesällä kouluun suorittamaan kesken jääneet kurssit. On ainakin jotai sisältöä kesällä.

Avohoito kanssa odottaa taas edessä. Hassua, että lähes samoihin aikoihin kuin viimevuonnakin. On kanssa joku lähete osastolle, että tutkittais mun lääkitys tms? Mutta meh, olen puhunut tarpeeksi tuollaisista turhuuksista.

Miten mulla nyt menee? Ihan jees. Olen pelannut vanhaa Pokemonia ajankuluksi ja.. siinä se. Uudet lääkkeet ahdistukseen jopa toimivat, josta olen yllättynyt. Toki olo on tyhjä ja turta, muttei ainakaan ahdista! Lähes rento olo, vuosiin tällaista ollut. Niin ja jälleen, kuten aina, olisi tarkoitus pudoittaa painoa. Se nyt ei ole mitään uutta, vanha ystäväni, tuttuni, opettajani. Kulkenut lähes aina vierelläni. En minä voi päästää siitä irti, ennenkuin olen maalissa.

Siellä on hieno ilma ulkona. Vaikka mitä väliä silläkään on..

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi